Thursday 22 January 2009 photo 1/1
![]() ![]() ![]() |
Okej så ja har int uploada nå på länge... de beror på att jag är så jävla deprimerad.... ELLER SÅ INT xD jag har int bara orka göra nå men nu ska ja fösöka uploada 1 gång per vecka! O,O; (kommer ej att lyckas) Jag gjo förrästen min tecka gubb färdig just o__o hans högra arm blev SP .... jag skyller på att pappre blev mindre där *rolls eyes* o förrästen vi har måsta göra nå kroki (stavning?) sak på tecka... o_o svårt fö mig xD fö ja måst få rita länge så att de ska bli nå xDD vi får som typ nå 2min att rita en människa o_o;; *svimmar* jag var model en gång :] IT HURT LIKE HELL O.O;;; O nu har ja helt party humör men då nånting aldrig händer hit i stan .____.''
Nu ska ja göra nå finishing touches ti min finska föredrag me mami miin!
Gjo den nu xD
Den blev bra :3 jag lagar den hit så ni kan beundra den! O.O
den är dock ändå lite ofärdig ännu x____x; men va kan man
<p align="center">Kehityspsykologia - Ikääntyminen ja vanhuus
Kysyessäni mitä ajattelette, kun sanon vanhuus, vastaatte varmaan dementiaa ja kuolemaa mutta myös asioita kuten maailmannäkemistä ja elämänkokemusta. Mitä sitten vanhuus oikeastaan on ?
Noin 30 vuotiaana ihminen voi olla liian vanha osallistumaan missikisoihin, mutta liian nuori olemaan ministeri. Yleensä ajatellaan näin, että ihminen on vanhus kun hän on eläkeiässä.
Vanhuus on biologinen, psykologinen sekä sosialinen termi. Biologinen tarkoitus sisältää vanhentumisen, heikentymisen ja erilaisia rappeutumisia kuten; solujen kuolemista, lihasvoiman vähentymistä ja aistitoimintojen heikentymistä. Psykologisesta näkökulmasta on tilanne toinen, psyykkiset toiminnot eivät heikenny samalla tavalla. Monet valmiudet paranevat sen seurauksena että voi käyttää keräämänsä tietoa. Sosiokulttuurisesta näkökulmasta jokaisella yhteiskunnalla on omia normeja ikääntymiseen: jos ei ole mitään julkista eläkeikää voi henkilö tehdä työtä niin kauan kun hän jaksaa. Kun määritetään vanhuutta tulee huomioida ihmisen toimintakyky. Se sisältää sekä fyysisiä aspekteja, kuten ihmisen terveydentila ja aistien toiminta, että kognitiiviset valmiudet kuten esim. uuden aikataulun muistaminen. Toimintakykyihin kuuluvat myös sosiaaliset valmiudet kuten esim. uutislähetyksen seuraaminen tai toisten ihmisten kanssa keskusteleminen. Nämä funktiot eivät ikäänny samaan tahtiin.
Vanhus voi olla fyysisesti terve, mutta psyykkisesti sairas tai päinvastoin. Ammateissa joissa vaaditaan fyysistä voimaa on eläkeikä huomattavasti pienempi kuten esim. palomies. On todettu että älylliset valmiudet pysyvät melko samanlaisina pitkään ja siksi on ehdotettu eläkeiän nostamista tietyissä ammateissa.
Gerontologia
on se alue psykologiassa jossa tutkitaan psyykkisiä muutoksia ihmisessä hänen vanhetessaan. Tätä aluetta tunnetaan myös nimellä
geropsykologia.
Miten vanhuksia kohdellaan?
"Isovanhempamme tai vanhempamme ovat hoitaneet meitä pienenä, nyt on taas meidän vuoro hoitaa heitä." Tämä on tilanne aasialaisissa kulttuureissa, länsimaissa olemme tottuneet siihen, että isovanhempamme asuvat omassa kodissaan jossain muualla, mutta tämä ei ole kovinkaan tavallista itämaissa tai edes Etelä-Euroopassa. Itämaissa kunnioitetaan enemmän vanhempia ihmisiä kuin länsimaissa, heillä on enemmän elämänkokemusta ja tätä arvostetaan suuresti.
Eräs psykologi nimeltään Pat Moore pukeutui vanhukseksi voidakseen tutkia miten ympäristö suhtautuu vanhuksiin. Hän oli sitonut sormensa, jotta hän ei pystyisi avaamaan ovia kunnolla puhumattakaan säilykepurkeista. Bussiin oli vaikea päästä ja hänen oli myös "vaikeaa kuulla" lähestyvien autojen ääniä. Vain muutama henkilö pysähtyi auttamaan. Hän sai kärsiä ivoista ja jopa fyysisistä hyökkäyksistä.
Fyysinen ikääntyminen
Nuori ja ikääntynyt ihminen kokevat fyysisen ikääntymisen eri tavalla. Nuori näkee vanhan ihmisen tärisevät kädet ja hitaat liikkeet. Vanhus puolestaan saattaa nähdä itsensä nuorempana kuin hän itse asiassa on ja joskus hän tuntee olevansa se sama monen vuoden takainen hurmuri, vaikka peili toista väittäisi. Joskus hän voi puolestaan tuntea itsensä yhtä energiseksi kun hänen parhaina työvuosinaan. Vanha ihminen kokee hyvin harvoin muuttuneensa psyykkisesti. Hän on tietoinen iästään ja fyysisistä rajoituksistaan mutta luonne, kiinnostuksen kohteet ja tunteet säilyvät samoina. Yksilölliset psyykkiset erot ovat yhtä isoja vanhuudessa kun muissa ikävaiheissa.
Selkeimmät tuntomerkit vanhenemisesta ovat biologiset, väistämättömät, muutokset. Muutokset elimistössä riippuvat tietenkin perinnöstä mutta myös elintavoista ja luontokertoimesta(=????). Verenkierto huononee ja sydän rasittuu entistä enemmän. Verenpaine nousee ja mahdollisuus sairastua eri sydän- ja verisuonisairauksiin nousee.
Aistit, varsinki näkö ja kuulo, heikentyvät vanhetessa. Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan on vain pari prosenttia alle 75 vuotiaita joilla on tavallista huonompi lähinäkö, kun taas kolmannes yli 85 vuotiaista näkevät joko erittäin huonosti tai ovat sokeita. Kun kuulo huononee, ei henkilö enää pysty kuulemaan korkeita ääniä kuten heinäsirkkojen sirinää ja mahdollisuus kommunikoida huononee ja tämä johtaa UTANFÖRSKAP. Yli puolet 85-vuotiaista kuulevat myös melko huonosti. Fyysiset- ja psyykkiset muutokset ovat samantapaisia, fyysiset tapaukset vaikuttavat mielialaan sekä ihmissuhteisiin.
Kognitiiviset toiminnot säilyvät
Opitut tiedot ja valmiukset heikentyvät jollei niitä käytä. Kognitiiviset toiminnot, varsinkin muisti, ajattelu ja kieli pysyvät sitä vastoin melko samana jos ne ovat aktiivisessa käytössä. Terveillä ihmisillä ei näy selkeitä heikennyksiä kognitiivisissa toiminnoissa ennen kahdeksaakymmenettä ikävuotta.
Usein kuvitellaan, että vanhoilla ihmisillä on huono muisti, mutta tutkimukset väittävät osittain toista. Tavallinen vanhentuminen vaikuttaa itse asiassa aika vähän muistiin, kun taas tilanne on toinen jos aivoja koettelee degeneretiiviset sairaukset, kuten esim. dementia. Aikuiset jotka harjoittelevat muistiaan erilaisilla muistipeleillä ylläpitävät kognitiivisia toimintoja hyvin pitkään. Joillekin iäkkäille ihmisille tiedon säilyttäminen muistissa tai nopean keskustelun seuraaminen voi sitä vastoin olla hankalaa. Se ei tarkoita sitä etteikö vanhus pystyisi opiskelemaan tai keskittymään yhtä hyvin kuin nuori. Esimerkiksi matemaattiset taidot säilyvät hyvin, varsinkin jos niitä käytetään usein. Tiedämme kaikki että ihmisen oppimiskyky muuttuu iän myötä, senioriopiskelijat tarvitsevat siis erityyppisiä opiskeluaineiston ja -menetelmiä nuoriin verrattuna, jotta kiinnostus ylläpidettäisiin. Oppimisen kannalta on hyvin tärkeää vanhalle ihmiselle että opiskelu tuntuu mielekkäältä.
Kuolema on lopullinen muutos. Ihminen ei hallitse kuolemaa eikä voi hallita mitä tapahtuu tuon puoleisessa ja voi tämän takia tuntea pelkoa kuoleman edessä. He jotka uskovat johonkin yliluonnolliseen kuten Jumalaan uskovat paratiisin pääsyyn ja tämä helpottaa ihmistä kohtaamaan kohtalonsa. On todettu että myös ateistit ilmaisevat toivon tuon puoleisesta elämästä. Nuoren ihmisen kuolema järkyttää, kun taas vanhan ihmisen kuolema pidetään luonnollisena, koska hän on elänyt pitkän ja rikkaan elämän. Omaisten suru on tietysti suuri, mutta siihen on pystytty varautumaan ja siksi sitä ei koeta yhtä järkyttävänä kuin nuoren yhtäkkinen kuolema.
Joissakin kulttuureissa nähdään kuolema luonnollisena osana elinkaarta.
Nu ska ja göra nå finishing touches ti min finska föredrag me mami miin!
Gjo den nu xD
Den blev bra :3 jag lagar den hit så ni kan beundra den! O.O
den är dock ändå lite ofärdig ännu x____x; men va kan man
<p align="center">Kehityspsykologia - Ikääntyminen ja vanhuus
Comment the photo



10 comments on this photo
Directlink:
http://dayviews.com/akumaru/322532120/